Käyttäjän Tommi Laitio blogi
Miten kulttuuria tulisi rahoittaa?
Kuntien ja alueiden mahdollisuuksia kehittää itselleen ominaisia ratkaisuja tulee vahvistaa – valtion kustannuksella. Nyt puolet suomalaisista elää kunnissa, jotka käyttävät kulttuuriin 0–15 euroa kansalaista kohti. Sillä ei paljon veteraanijuhlaa ja kesäteatteria isompaa tehdä.
Mitä nyt? -puheenvuoro Meidän Festivaalilla
26.7.2011 22.00 Halosenniemi
Wolfgang Amadeus Mozart: Divertimento Es-duuri viululle, alttoviululle ja sellolle KV563
Pekka Kuusisto, viulu
Sanna Ripatti, alttoviulu
Jaakko Pulakka, sello
Mitä nyt, Tommi Laitio?
Hyvät toivottavasti tulevat ystävät,
Puhun tänään kansasta ja taiteesta. Puhun siitä, miten taide tekee meistä parempia ja miten me luomme mahdollisuuksia paremmalle taiteelle.
Noi on noita
Me teemme jatkuvasti tulkintoja niistä ihmisistä, joita näemme
liikkuessamme kaupungilla, kaupassa ja kirjastossa. Tietämällä miksi
ihmiset käyttävät julkista tilaa, pääsemme kiinni siihen, mitä he
oikeastaan tarvitsevat. Hyvä kaupunki syntyy elämästä, jolla on tavoite
ja tarkoitus.
Hoas-laboratorio mukaan World Design Capitaliin - tuloksena toimivampia yhteiskeittiöitä ja viihtyisämpiä koteja
TIEDOTE 14.6.2011
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin ja ajatuspaja Demos Helsingin yhteinen designprojekti, Hoas-laboratorio, on hyväksytty osaksi World Design Capital 2012 Helsinki –ohjelmakokonaisuutta. Kaksivuotisessa Hoas-laboratoriossa kehitetään opiskelija-asumisen yhteisöllisyyttä ja haetaan keinoja vähentää asumisen energiankulutusta. Hanke synnyttää toimivampia yhteistiloja, pienempiä sähkölaskuja ja viihtyisämpiä pihapiirejä.
”Hoasin asukkaat ovat tulevaisuuden asuntorakentajia, vuokralaisia ja
päättäjiä”, sanoo Hoasin toimitusjohtaja Heikki Valkjärvi.
”Opiskeluaikana opitut tavat muuttuvat toiveiksi ja vaatimuksiksi
tulevaisuuden koteja kohtaan. Laboratoriohankkeella haluamme olla
kehittämässä koko asumiskentän ajattelua paremmasta ja vastuullisemmasta
tulevaisuudesta.” Hoas-laboratorion ensimmäisenä tekona Hoas siirtyi
vuoden 2011 alusta kokonaan vihreään sähköön.
Hoas-laboratorio rakentuu design-ajattelulle eli kokeilulle, jatkuvalle
Kun taide on vain kirsikka kakussa
Hollannissa kulttuurista leikataan nyt kyselemättä ja kovaa. Jyrän alle jää epäselvä, pieni ja kokeileva. Hollantilaisten meno näyttää, että kun kulttuuri menettää yhteytensä kansalaisiin ja vallanpitäjiin, talouspaineessa jäljelle jäävät vain perinnettä ylläpitävät mastodontit.
Alankomaiden talous on kuralla, sen tietää jokainen kadun mieskin.
Pääministeri Mark Rutten vähemmistöhallitus on ilmoittanut valtavasta
leikkauslistasta. Osana kokonaispakettia kulttuurista tullaan
leikkaamaan 200 miljoonaa. Kulttuuriin käytetään jatkossa 700 miljoonaa
euroa vuodessa. Vallitsevista arvoista kertoo, että pääministerin mukaan
se on 175 euroa vuodessa per perhe.
Lähes puolet saadaan lopettamalla nuorten alennukset ja ilmaisliput.
Lisäksi kulttuurin arvonlisävero nostetaan kuudesta prosentista
Mussaaren sankarit
Tulevaisuudessa menestyvät ne toimijat, jotka osaavat tehdä asiat paremmin. He ovat yhteiskunnallisia yrittäjiä – tämän päivän sankareita. He ovat sellaisia toimijoita kuin lapsia liikunnalla pelastava Icehearts, taantuvan paikkakunnan pelastanut Fiskarsin osuuskunta tai Mussaaren koulun vanhempainyhdistys. Juuri tällaisille sankareille rakennamme nyt rahoitusta.
Mussaaren koululta on parikymmentä kilometriä Salon keskustaan. Jaana Shelby on yksi koululaisten vanhemmista. Hän kyllästyi siihen, että lapsia ajettiin yksitellen autolla koulusta kotiin. Samalla viiden lapsen äidin vapaa-aika kului kuskatessa jälkikasvua harrastuksesta toiseen. Yhdessä muiden vanhempien kanssa Shelby lähti ratkaisemaan tilannetta. He perustivat Mussaaren koululle iltapäiväkerhon, jonka lupaus on hulluudessaan innostava: kaikkea kaikille.
Normikodin aika on ohi
Muokattavuus muuttuu tärkeämmäksi myös vuokra-asumisessa. Eriarvoisuuden vahvistumisesta kannetaan huolta. Tällaisia ajatuksia nousi esille Hoas-laboratorion tulevaisuuskartoituksen ensimmäisellä kierroksella. Näkemyksiä tarkennetaan delfoi-kartoituksen seuraavilla kierroksilla. Lopulliset tulokset julkaistaan maalis–huhtikuussa.
2020-luvulla ympäri maailman paikkaa vaihtavat suomalaiset arvostavat vuokralla asumisen joustavuutta. Vuokra-asunnoista on tullut omistusasuntojen tapaan muokattavia. Perinteinen tilanjako makuuhuoneeseen, olohuoneeseen ja keittiöön muuttuu, kun työn, opiskelun ja vapaa-ajan väliset rajat hälvenevät eivätkä kaikki enää elä samassa rytmissä.
Ei HOAS, vaan koti
Demos Helsinki ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö ovat aloittaneet laajamittaisen kokeiluhankkeen, jossa keksitään tapoja lisätä opiskelijoiden asumisen viihtyvyyttä ja vastuullisuutta.
Keskeinen alkuvaiheen havaintomme on, että opiskelija-asuminen ei ole opiskelija-asumista. Se on ihmisten koteja. Kodit syntyvät ihmisten teoista. Kasvatustieteen ylioppilas Olli Sirén kertoo tarinan Merihaasta. Kerro meille Facebookissa, miten opiskelija-asumista voidaan parantaa. Lue juttu Ylioppilaslehdestä.
Kun tyttäremme Frida syntyi, tarvitsimme kodin. Asuin puolisoni kanssa yksiössä ja halusimme lisää tilaa.
Haimme HOAS:ilta asuntoa kolmelle. Sellainen löytyi Merihaasta. Olin pettynyt.
Merihaka tuntui silloin rumalta. Muutto opiskelija-asuntoon vanhasta kivitalosta tuntui takapakilta.
Kahden lääkisopiskelijan työhuoneellinen asunto muuttui perheasunnoksi. Fridalle saatiin oma huone. Unelma kivitalosta ja kauniista rapusta väistyi ainakin hetkeksi.
Politiikka pois ammattilaisilta
Suomen demokraattinen järjestelmä vaatii remontin. Uudistustyöhön on
kutsuttava mukaan 200 kansalaista, jotka voidaan valita vaikka
arpomalla.
(Tommi Laition asiantuntijakolumni, julkaistu Vihreässä Langassa 24/6/10)
Aurinko korventaa toukokuisessa Toscanassa. Sukellan kapealta kujalta Sienan Piazza del Campolle. Kaltevalla torilla loikoilee suunnaton määrä ihmisiä. Lapset, mummot ja koirat
syövät jäätelöä.
Aukio on jaettu kivillä yhdeksään säteeseen. Sienassa opiskellut
serkkuni kertoo, että ne viittaavat kaupunkia 1200–1300-luvulla
hallinneeseen Yhdeksän neuvostoon. Neuvostoon valittiin kulloinkin
arvalla yhdeksän päättäjää.
Kaupungintalolle lukitulla joukolla oli apunaan virkamieskoneisto.
Vapaus, jokin ja tasa-arvo!
Euroopan eliitti on poiminut Ranskan vallankumouksen tavoitteista
vapauden ja tasa-arvon, mutta hukannut veljeyden. Populismin nousu on
seurausta koulutetun eliitin haluttomuudesta vetää koko yhteiskuntaa mukanaan.
Näin väitti hollantilaisen de Volkskrant -sanomalehden entinen politiikan toimituksen esimies Yvonne Zonderop äskettäin vaikutusvaltaisessa artikkelissaan Onderbroeders & Bovenbroeders (suom. Yläveljet ja alaveljet). Zonderop viittasi artikkelissaan brittiläisen Michael Youngin
Tilaa Demoksen uutiskirje
Tuoreita ajatuksia suoraan sähköpostiisi!
