Sitran Energiaohjelma
2008-2012 pyrkii parantamaan merkittävästi rakennetun ympäristön energiatehokkuutta. Yhtenä ohjelman osana toteutettiin juuri päättynyt A Sustainable Development Design Competition: Low2No
-projekti, jonka kunnianhimoisena tavoitteena oli löytää Helsingin
Jätkäsaareen varatulle energia- ja innovaatiokorttelille uudenlaista
ajattelua suunnittelukilpailun avulla. Low2No nimenä tarkoittaa
energiatehokkuuden lisäämistä ja hiilijalanjäljen asteittaista
pienentämistä niin, että kehitystyön edistyessä rakennuskompleksien
hiilitase voisi lopulta olla parhaimmillaan jopa negatiivinen.
Kilpailun viime vaiheeseen oli valittu viisi kansainvälistä työryhmää, jotka
esittelivät tilaisuudessa omat tuotoksensa viiden minuutin
pähkinänkuoressa. Tässä ajassa ei kovin kattavaa kuvaa laajoista
ehdotuksista ollut mahdollista saada, joten järjestäjiltä oli hyvä
ratkaisu järjestää esitysten jälkeen eri tilaan vapaata aikaa tutustua
kilpailutöihin omatoimisesti. Kansainvälinen tuomaristo kiitteli
kaikkien osallistujaryhmien työn korkeaa tasoa, ja voittajaksi
tasaisessa kilpailussa valikoitui ryhmän ARUP – Sauerbruch Hutton – Experientia – Galley Eco Capital ehdotus c_life – City as living factory of ecology. Lisää suunnittelukilpailun tuloksista ja arvioinneista voi lukea täältä. Energiaohjelman ohjelmajohtaja Jukka Noponen mainitsi Sitran olevan erittäin tyytyväinen kilpailun antiin, ja tarkoituksena on tuomariston suosituksen mukaisesti tehdä jatkossa yhteistyötä kaikkien loppusuoralle päässeiden tiimien kanssa.
Vaikka Sitran mukaan kysymys ei ollut varsinaisesta arkkitehtuurikilpailusta,
niin ainakin amatöörin silmissä arkkitehtoniset ratkaisut kyllä
korostuivat kilpailutöissä. Toisaalta mm. ajatus Jätkäsaaressa käyvien
laivojen hukkalämmön hyödyntämisestä oli aivan uusi, joten myös
teknistä innovointia oli mukana. Tosin se, millä aikataululla ja kuinka
energiatehokkaasti laivojen olisi mahdollista toimia yhtenä saaren
energianlähteistä jäi ainakin minulle epäselväksi. Lisäksi vähän
vierastan useammassa työssä käytettyjä "sisäpuistoja", joissa
viihtyvyyttä halutaan lisätä sisätiloihin rakennetuilla viheralueilla.
Vaikka vihreää olisikin toisaalta mukavaa nähdä läpi talven, niin
kuitenkin ylläpidon energiatehokkuus ja veden tarve mietityttää. Ja
kyllä kai meissä suomalaisissa edelleenkin on sisäänrakennettuna pitkän
talven mittainen kesän odotus, jonka myötä kevään vihreys tuntuu joka
vuosi erityisen hienolta.
Joka tapauksessa on hienoa, että uutta ja edistyksellistä ajattelua asumiseen haetaan myös kansainvälisten kilpailujen kautta. Yksittäisten ihmisten
elämäntapamuutosten pariksi ilmaston ja ympäristön monimuotoisten
ongelmien ratkaisuun tarvitaan monialaista yhteistyötä, jolla koko
infrastruktuuria voidaan muokata hiilineutraaliin suuntaan. Asuminen ja
liikenne ovat suuria kuormittajia, ja niiden kokonaisvaltaisilla,
pitkälle mietityillä muutoksilla on mahdollista saada aikaan
merkittävää parannusta nykytilanteeseen. Tämä ei tietenkään tapahdu
hetkessä, mutta jostakin on aloitettava, ja nyt on jo korkea aika
aloittaa. Voittajaehdotuksen kantava ajatus "City to love and home to identify with" kuulostaa nykyistä paremmalta tulevaisuudelta.
Tuoreita ajatuksia suoraan sähköpostiisi!