Ympäristötietoisuus Suomessa

Demos Helsinki ja ympäristöministeriö toteuttavat yhdessä hankkeen, jonka tuloksena ilmestyy suomalaisten ympäristötietoisuutta ja sen muutosta käsittelevä, artikkeleja eri toimijoilta sisältävä kirja ensi talven aikana. Hankkeen ohessa toteutettu esikysely artikkelien kirjoittajille tuotti mielenkiintoisia vastauksia, joita julkaisemme blogissamme hankkeen edetessä. Ensimmäisenä vuorossa on Netcycler Oy:n Johanna Kajosaari.

Miten käsitys ympäristöasioista on muuttunut 2000-luvun aikana?

-Ympäristöasiat ovat saaneet yhä enemmän tilaa mediassa, minkä ansioista tietoisuus on kasvanut 2000-luvun aikana.

-Arjen ympäristöteoista on tullut ”kaikkien asia”, jos se aiemmin oli harvojen, aktiivisten aluetta.

-Myös ne, jotka eivät välitä ovat altistuneet tiedolle, ja esim. tietoisuus ilmastonmuutoksesta on levinnyt laajalle. Eurooppalaisten asenteita ilmastonmuutosta kohtaan koskevassa tutkimuksessa 94% suomalaisista piti ilmastonmuutosta erittäin vakavana tai melko vakavana ongelmana.

-Toisaalta ihmisten luontosuhde jatkaa heikkenemistään: yhä harvempi viettää aikaa luonnossa, tunnistaa kasvilajeja, lintuja tai niiden ääniä, uskaltaa poimia sieniä jne. Luontosuhteen heikkeneminen osaltaan vaikuttaa käsitykseen ympäristöasioista.

-Samalla kun ympäristöaiheista kirjoitetaan mediassa enemmän, myös ympäristötiedon omistajuus on hämärtynyt: kun kuka tahansa voi antaa ”ekovinkkejä” ja suosituksia, ja vanhoja myyttejä esim. kauppakassien ympäristövaikutuksista pistetään uusiksi.

- Näin myös epätietoisuus oikeista valinnoista kasvaa, ja samoin on vaikea hahmottaa painoarvoja eri valintojen välillä. Tieto on pirstaloitunutta, ja kuluttajan on vaikea hahmottaa kokonaisuutta. Esim. gallupeissa ylivoimaisesti suosituin ympäristötekojen muoto on omien jätteiden lajittelu. Kuitenkaan innokas lajittelu ei ole pelkästään hyvä asia: jätteiden kierrättämisen merkitys ilmastonmuutokselle tai luonnonvarojen kulutukselle on varsin pieni, mutta lajittelun tuottama mielihyvä sokaisee kuluttajia luulemaan itseään ympäristön ystäviksi, jolloin he antavat itselleen joustoa muissa asioissa.

Mitä on muuttunut tämän johdosta omalla alallasi?

Ympäristöjohtamisen opetus ja tutkimus on laajentunut Helsingin kauppakorkeakoulussa 2000-luvun aikana. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun ohjelma on tosin aloitettu jo vuonna 1993, ja vuodesta 1996 alkaen opiskelijoilla on ollut mahdollisuus koota siitä suppea sivuaine. Kuitenkin 2000-luvun alussa opetustarjonnasta löytyi vain muutama kurssi, joissa ympäristöaiheita käsiteltiin. Kasvavan kiinnostuksen myötä vuonna 2005 kokonaisuutta uudistettiin tutkintouudistuksen yhteydessä, ja yhteiskuntavastuuaspektia nostettiin enemmän esiin. Kiinnostus alaan on jatkunut, ja niinpä syksystä 2010 Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa on tarjolla ensimmäistä kertaa alan maisteritason ohjelma, englanninkielinen ja poikkitieteelinen Creative sustainability programme. Vaikka opetustarjonta siirtyykin hitaasti Suomen yritysjohdon toimintaa ohjaaviksi arvoiksi, on tällä kehityksellä koulutuksessa varmasti merkityksensä tulevaisuuden kannalta. Tutkimuspuolella yhteiskuntavastuuaiheiden sekä kuluttajan käyttäytymisen tutkimus on ollut tapetilla jo pidempään.

Netcycler-tavarankierrätyspalvelu, jonka rakentamisessa olen ollut mukana lähes alusta asti, edustaa yhteiskunnallista yrittäjyyttä, jossa liiketoiminnan perustana on pyrkiä etsimään ratkaisua ympäristöongelmaan liiketoiminnan kautta. Yhteiskunnalliseksi yrittäjyydeksi kutsuttu liiketoiminnan muoto kuvaa toimintaa, jossa perinteisten jatkuvuuden ja kasvun tavoitteiden lisäksi tavoitellaan sosiaalista- ja/tai ympäristöhyötyä. Tällainen liiketoiminta on hyödyllistä yhteiskunnalle ja ympäristölle, ja ilmiönä suhteellisen uusi. Suomeen ideologia on vasta rantautunut, siitä merkkinä Suomen Yhteiskunnallisten Yrittäjien yhdistys SYY ry, joka perustettiin vuonna 2009 edistämään yhteiskunnallista yrittäjyyttä.

Yleinen ilmapiirin muutos on tehnyt tilaa myös Netcyclerille, joka nojaa ihmisten haluun toimia ympäristön puolesta. Toisaalta myös talouskriisi on omalta osaltaan vaihtotalouden nousua edistävä trendi. Netcyclerin starttaaminen ei olisi onnistunut ilman Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TEKESin tukea. TEKES on ottanut ympäristönäkökulman asiakseen, ja usko alaan on selvästi kasvanut yhteistyön edetessä.


Millaisia kiinnostavia uusia ympäristöasioihin liittyviä käytäntöjä tai merkittäviä toimintatapoja on viimevuosina syntynyt tai yleistynyt?  

- Climate Bonus –projekti on mielenkiintoinen ympäristöasioihin liittyvä avaus. Projektissa tavoitellaan vähittäiskaupan asiakasbonusjärjestelmää, joka kannustaa vähähiiliseen ruokavalioon ja ostoskoriin. Jatkossa vähähiilisyyteen voitaisiin kannustaa myös muilla elämänalueilla, kuten energian kulutuksessa ja muissa ostoksissa.

Kerro vapaamuotoisesti merkittävimmistä ympäristöasioihin liittyvistä aloitteista tai hankkeista, joissa olet viime vuosina ollut mukana?

Olen ollut mukana Netcycler-tavarankierrätyspalvelun kehittämisessä lähes alusta asti, lokakuusta 2008 alkaen. Netcycler on nettipohjainen tavaran vaihto- ja lahjoituspalvelu, jonka avulla käyttäjät voivat vähentää tavaroiden kulutuksesta aiheutuvaa ympäristökuormitustaan hankkimalla käytettyä uuden sijaan. Palvelun suljettu testikäyttö aloitettiin lokakuussa 2009 ja palvelun julkistaminen avoimeksi tapahtui maaliskuussa 2010.

Netcycler on suomalainen yritys, joka on perustettu kyseistä toimintaa varten. Yrityksen tavoitteena on omalta osaltaan auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä liiketoiminnan keinoin. Ajatuksena on, että kun kuluttaja hankkii tarvitsemansa tavaran käytettynä, hän ei osta vastaavaa tavaraa uutena, eikä näin ollen häntä varten tarvitse tuottaa uutta tavaraa. Näin ympäristövaikutukset pienenevät luonnonvarojen nauttimisessa, kuljetuksessa, jalostamisessa, tuotannossa, ja jätteissä.

Huolimatta lukuisista tavoista kierrättää käytettyä tavaraa, kuten kierrätyskeskukset, kirpputorit ja huutokaupat, tehokasta ja varmaa tapaa tarpeiden täyttämiseen hankkimalla käytettyä ei vielä ole ollut tarjolla. Netcycler-palvelun perustana on vaihtorinkiteknologia, jonka avulla vaihtomahdollisuudet kasvavat yli satakertaisiksi verrattuna perinteiseen kahdenväliseen vaihtamiseen. Palvelu etsii rinkejä käyttäjän puolesta, ja käyttäjän tarvitsee vain pitää oma tilinsä ajan tasalla: mitä ylimääräistä annettavaa on tarjolla ja mitä toivoo vastineeksi. Nettiteknologian ansiosta hukkareissuja ei synny, vaan toiveet voidaan ennemmin tai myöhemmin toteuttaa.

Päästäkseen tavoitteisiinsa Netcyclerin tulee houkutella merkittävä määrä ihmisiä kierrättämään tavaroita. Tämä taas edellyttää palvelun kehittämistä huippuunsa helppokäyttöisyyden ja nopeuden saralla. Jotta ympäristöhyötyjä voidaan saavuttaa, palvelun tulee olla niin hyvä että sitä käytetään ympäristöhyödyistä huolimatta. Käyttäjiltä saatava palaute onkin ensiarvoisen tärkeässä asemassa tällaisen kuluttajapalvelun kehittämisessä. Palvelun kannattavuusoletus rakentuu pitkälti konseptin monistettavuuteen uusiin maihin. Palvelua ollaan viemässä ulkomaille vielä vuoden 2010 aikana, ja ensimmäinen kohdemaa on Saksa.

Millaisia lupaavia uusia avauksia ja hankkeita uskot syntyvän lähivuosina?

-   Hiilijalanjälkitietopankki: julkinen tietopankki tuotteiden hiilidioksidijalanjäljistä. Konkreettinen apuväline kulutuspäätösten arvottamiseen ja oman kulutuksen ilmastovaikutuksien seuraamiseen.

- Reaaliaikainen sähkönkulutuksen mittaaminen: kotitalouksien energiankäytön vähentäminen tarkemman ja reaaliaikaisen mittauksen avulla.

- Etäkokousten esiinmarssi: työmatkakäytäntöihin saatiin tervettä ravistelua Islannin tulivuorenpurkauksen ansiosta. Joissain yrityksissä pysähdyttiin miettimään matkustukseen kuluvan ajan- ja rahankäytön järkevyyttä. Etäkokousten todellinen läpilyöminen toisi vähennyksiä lentoliikenteen päästöihin.

-   Työmatkaetujen remontti: veroetujen suuntaaminen suosimaan paremmin julkista liikennettä ja työmatkapyöräilyä. Otetaan julkisen vallan ohjauskeinot käyttöön suosimaan ympäristön kannalta edullisimpia arjen ratkaisuja.

Miltä osin kehitys ympäristöasioiden hoidossa laahaa jäljessä? Millä aloilla?

- Alalla kuin alalla on tehtävää ympäristöasioiden saralla. Ympäristövastuunäkökulma tuo uusia mahdollisuuksia, ja monen yrityksen kannattaisikin miettiä, mitä etua vastuullisuudesta voidaan saada, eikä nähdä ympäristötekoja vain lahjoitustoimintana tai 2-puolisena tulostamisena. Ympäristöasioiden huomiointi on kannattavinta silloin, kun näkökulma integroidaan yrityksen ydintoimintaan. Ympäristövastuu voi myös olla innovaatioiden lähde ja silloin todellinen kilpailuetu. Edelleen ympäristövastuu mielletään harmillisen usein perinteisenä hyväntekeväisyytenä, joka jää helposti irralliseksi.

- Myös lahjoitustoiminnalla voi olla paikkansa, kun lahjoituskohteella on merkitystä yrityksen olennaisille sidosryhmille. Yksi epäkohta Suomessa onkin, että yritykset eivät voi lahjoittaa rahaa luonnonsuojeluun verovapaasti. Verovapaus koskee vain ”tieteen, taiteen tai suomalaisen kulttuuriperinteen hyväksi tehtyjä lahjoituksia”. Esimerkiksi Saksassa luonnonsuojelun tukeminen on verovapaata paitsi yrityksille, myös yksityisille ihmisille.