TOP 5

Nämä muutokset koskettavat kaikkia. Demos Helsinki julkaisee kerran kahdessa vuodessa Top 5 -listan aikamme merkittävimmistä yhteiskunnallisista kehityskuluista.

Top 5 -lista kuvaa systeemisiä muutoksia.
Ne eivät rajoitu johonkin tiettyyn elämänpiiriin, kuten kuluttamiseen, työhön, perheeseen tai valtioon, vaan muuttavat niiden välisiä suhteita. Sitä mitä kuluttaminen, työ, perhe ja politiikka tarkoittavat. Systeemiset muutokset ovat siis muutoksia käsityksissä siitä, mitä yhteiskuntamme keskeiset instituutiot ovat, sekä tietenkin aivan uusia instituutioita.

1. Me pystymme -politiikka

Suomalaisen yhteiskunnan perusteet on luotu niukoista resursseista, hyvin järjestellen, eli talkoohengellä ja yhdessä tekemisellä. Marttakerhot, työväentalot ja urheiluseurat ovat edellisten sukupolvien esimerkkejä yhdessä tekemisen saavutuksista ja mahdollisuuksista. Nyt resurssit ja työkalut yhdessä tekemiselle ovat aivan ylittämässä kriittisen pisteen. Suomalaiset ovat koulutetumpia ja osaavampia kuin koskaan. Vaurautta ja työstä vapaata aikaa on enenevin määrin. Internetin ansiosta harrastaja- ja vertaisryhmät ovat löytävät toisensa uudella tavalla. Tämä ruohonjuuritason organisoituminen ja toiminta on vielä valtavirtapolitiikalta näkymättömissä. Demos Helsinki uskoo, että todistamamme uudenlainen poliittinen henki näkyy ennen pitkää kaikissa organisaatioissa. Se koskettaa kaikkea päätöksentekoa. Se tekee ihmisestä etääntyneestä päätöksenteosta yhdessä tekemisen demokratiaa.

2. Niukkuuden yhteiskunta

Ilmastofyysiikan sekä luonnon resurssien kovat lait energisoivat meidät ainutlaatuiseen harppauksen: tekemään sekä sukupolven mittaisen että ihmiskunnan laajuisen tuotannon ja kulutuksen muutoksen. Tuotannon on muututtava radikaalisti vähähiiliseksi ja niukkaresurssiseksi. Muutos ei koske vain energiantuotantoa vaan ulottuu syvälle arkeemme. Sen keskiössä ovat kaupungit, kuluttaminen ja poliittinen päätöksenteko. Niukkuuden yhteiskunta paljastaa kuinka lyhytjänteisesti kuntia, valtioita ja yrityksiä johdetaan juuri nyt ja kuinka huonoja sijoituksia yksilöt ovat joutuneet tekemään.

3. Voimaannuttavat organisaatiot

Yksilöiden ja yhteisöjen suhteesta on tullut viimeisten vuosikymmenien aikana ongelma. Autenttista elämää ja omaa ääntä hakevat ihmiset eivät saa tukea omille arvoilleen perinteisistä instituutioista: julkisista palveluista, työpaikoista ja järjestöistä. Yksilön ja yhteisön suhteen uudistaminen on huikea mahdollisuus. Organisaatiot, jotka pystyvät tukemaan asiakkaitaan, työntekijöitään ja jäseniään autenttisen elämän ja oman äänen tavoittelussa vapauttavat uudenlaisia inhmillisiä resursseja. Voimaantumisen edellytyksenä on käyttäjän, ammattilaisuuden ja jäsenyyden uusi ymmärtäminen.

4. Yhteiskunnalliset yrittäjät

Aika, jolloin yrityksen ainoaksi tehtäväksi ymmärrettiin voiton keruu, on ohi. Yritykset ovat yhä enemmän työntekijöidensä summa ja juuri niin hyviä kuin niiden työntekijöiden motivaatio on. Yksi aikamme keskeisin positiivinen muutoslupaus on ihmisissä, jotka tunnistavat yhteiskunnallisia ongelmia ja ovat valmiita tekemään itse niille ratkaisuja. Heitä kutsutaan yhteiskunnallisiksi yrittäjiksi. Yhteiskunnalliset yritykset nousevat julkisen sektorin rinnalle tuottamaan yhteistä hyvää. He saavat myös parhaat työntekijät.

5. Ihmisten tekemät kaupungit

2000-luvulla todistamme kaupunkien uutta tulemista. Teollinen yhteiskunta rakensi kaupunkeja massoille, nyt niissä asuu yksilöitä. Tämä yhteensopimattomuus purkautuu kaupunkien reunavyöhykkeiden pientalounelmiin ja ostosparatiiseihin. Toisaalta meillä on nyt käsissämme yhteistyön välineitä, joilla kaupungit saadaan vastaamaan yksilöistä rakentuvien yhteisöjen tarpeisiin, ja muokkaantumaan heidän haaveidensa ja hyveidensä mukaisiksi. Iso kysymys on siis, kuinka tehdä kaupunkiympäristöstä yhtä muokattavaa kuin pakettitaloista, omasta puutarhasta tai asunnon sisustuksesta.